Le jour 29: Ihanteellisista koronteenilapsista

Edellisen postauksen teemoista jatkaen, olen tässä hieman epäortodoksisesti kehitellyt kaaviota siitä minkälaisissa perhekonstellaatioissa koronaeristystä on helpointa suorittaa. Ja tähän nyt tietysti ensin pitää ottaa sellainen iso (iiiiso – vielä vähän isompi) disclaimer, että käy työstä laskea etuoikeuksiamme tässä tilanteessa: asua Suomessa, voida tehdä täysiaikaisesti etätöitä, olla olematta lomautettuna tai lomautusuhan alaisena, olla terve, voida asua leveästi ja vain vähän kielletysti toisten huviloilla – ja lista jatkuu.

Nämä kiitollisena kerrattuani olen kuitenkin ollut erityisen onnellinen myös siitä, että meillä on juuri alakouluikäisiä lapsia – ei nuorempia, ei vanhempia. Teineistä kokemukseni rajautuu toki lähinnä itseeni, minkä vuoksi oletan, että esimerkiksi kavereiden näkemättömyys voi aiheuttaa suurempia kriizejä kuin mitä alakouluikäisillä, jotka jopa hetkittäin pystyvät viihtymään sisarustensa kanssa (meillä esim. ihanasti viime torstaina puoli viidestä viiteen). Taaperon kanssa etätöiden tekeminen taas aiheuttaa lievää fyysistä kipua ihan pelkästään ajatusleikin tasolla.

Kaavioni mukaan muita optimaalisia tilanteita olisivat:
– raskaana olo (ei ahdistuville): ei ole bileitä missattavaksi! Kukaan muukaan ei ole missään jännittävässä paikassa valvomassa myöhään, pelaamassa jalkapalloa ja syömässä raakaa kalaa.
– vauvan kanssa, etenkin jos vauvalla on isosisaruksia (ei ahdistuville): kuten yllä! Et kuitenkaan pääsisi mihinkään, ja nyt ei ole mitään mihin voisit mennä. Disclaimer: kenties mahdotonta olla ahdistumatta.
– juuri aikuistumassa olevan tai juuri aikuistuneen lapsen kanssa (olettaen, että sinä et olisi se, joka odottaa hänen kotoamuuttoaan): se jäisi kotiin vielä hetkeksi sinun ruokittavaksesi.

Mutta siis alakouluikäiset lapset BEST. Jos joskus on pakko olla perheen kanssa etätyökaranteenissa, olen iloinen, että meillä se hetki oli nyt. (Ja tämä kyllä riittää, kiitos, ei pidä ahnehtua.)

*

Sanoin perhekonstellaatioita – parisuhteen osalta teoriani on vielä kehitteillä. Kokonaisuutena tarkastellen en ole kuitenkaan pitänyt huonona asiana sitä, että meillä on paikalla myös toinen yllätysvanhempi.

4 vastausta artikkeliin “Le jour 29: Ihanteellisista koronteenilapsista”

  1. teini ja aikuistuva kakru (+yksi omassa kodissa)…
    ei paha. Mitä nyt ruokaa menee järjettömiä määriä – neljän aikuisen talous.

    Aikuistuva maata ähöttää omissa oloissaan. Teini hoitaa hommansa itsenäisesti.
    Minulle jää vain se loputon kokkaus. Ja sekin pääsääntöisesti siksi, että minä haluan syödä muutakin kuin kalapuikkoja.

    Tykkää

    1. Eli siis hypoteesini oli osin totta (aikuistuvan osalta) ja osin epätotta (teinin osalta). Tylsä olisi kuitenkin latistaa hyvää teoriaa sanomalla, että yksilökohtaisia hommia nämä. 😀 Mutta hyvä, että teillä homma toimii.

      Ja sitten toi ruoanlaitto. I feel you! Koko ajan saa olla laittamassa ruokaa!

      Tykkää

  2. Ravintolapalveluiden hyödyntäminen Take away -muodossa on yksi keino selviytyä tässä poikkeusajassa. Tällä tavalla voi helpottaa oloa niinä vaikeina etätyöpäivinä, joita lapsen ja itsensä kanssa välillä tulee. Joskus myös etätyöarjesta on tehtävä luksusta.

    Tykkää

    1. Ehdottomasti samaa mieltä, ja moinen olisi kyllä ihanaa, mutta yksi asia, jonka me menetämme vaihtokaupassa siitä, että olemme täällä aidosti eristyksessä – ei ole take away -ravintoloita. Hakisin kyllä jos olisi.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s